Melkein ihmiskunnan olemassaolon ensimmäisistä päivistä lähtien siihen liittyi sietämättömyyttä, ylpeyttä ja kateutta, mikä lopulta johti konflikteihin ja sodiin. Ihmiset eivät pysähtyneet mihinkään pyrkiessään luomaan hallintonsa naapureilleen. Kuten tiedät, muinaisessa maailmassa menestys mitattiin joukkojen koosta ja komentajan kyvyistä, onko nyt mitään muuttunut? Joskus näyttää siltä, että ihmiset joutuivat loputtomaan loppupäähän sodista ja taisteluista, kun taas tämän maailman rikkaat seisovat yksinkertaisesti kulissien takana vetäen narut onnistuneesti.
Oletko koskaan miettinyt, mikä sota on? Jos käännymme Wikipedian puoleen, konfliktiksi kutsutaan konfliktia eri kansojen, heimojen, poliittisten yksiköiden jne. Välillä, joka tapahtuu aseellisen vastakkainasettelun muodossa, mukaan lukien sotilaat ja siviilit. Itse asiassa kaikki on paljon pahempaa, koska sota on miljoonia kuolemantapauksia, tuhottuja kohtaloita ja surullisia äitejä. Sota on nälkää ja riistämistä, joissa ihmiskunnalla ei ole ketään syytä, mutta itseään!
Esittämäämme luetteloa ei tule seurata aikajärjestyksessä, se on lajiteltu sodan uhrien lukumäärän perusteella. Tässä on kymmenen verisintä sotaa ihmiskunnan historiassa.
10
Yhdysvaltain sisällissota (1861-1865)
Avaa "kymmenen parhaan" sisällissodan Yhdysvalloissa, josta tiedämme melko vähän. Jostain syystä oletetaan virheellisesti, että pohjoisen (unionin ja rajavaltioiden) ja etelän (valaliitto) välinen konflikti kehittyi vain orjuuden poistamista koskevien keskustelujen perusteella. Kaikki oli paljon monimutkaisempaa, ja orjuuden ongelma on vain yksi kokonaisesta ristiriitaisuudesta pohjoisten teollisuusvaltioiden ja eteläisen maatalouden välillä. Poliittisen selkkauksen seurauksena oli useiden valtioiden vetäytyminen unionista, mikä johti nelivuotiseen sotaan, joka alkoi "valaliittojen" piirittäessä Fort Sumterin. On syytä mainita, että pohjoisen armeija ylitti eteläiset melkein kahdesti ja uhrien kokonaismäärä oli 800 tuhatta ihmistä. Sota päättyi unionin voittoon, eteläisten valtioiden palaamiseen yhdeksi osavaltioksi ja orjuuden poistamiseen, vaikkakin oli vielä pitkä matka ennen kuin mustat ihmiset saivat tasavertaiset oikeudet.
Muuten, historian kauneimmista afrikkalais-amerikkalaisista naisista sivustolla most-beauty.ru on erittäin viihdyttävä artikkeli, jossa on monia valokuvia.
9
Afganistanin sota (1979-1989)
Hieman yli 9 vuotta kestänyt Afganistanin sota ei ollut vain etnisten ryhmien sisäinen konflikti. Afganistanin suotuisa geopoliittinen sijainti teki siitä tärkeimmän alueen vaikutusalueelle, jota Neuvostoliitto taisteli toisaalta ja länsimaita. 1800-luvulta lähtien täällä on käyty ns. Suurta peliä - poliittista kilpailua Venäjän ja Ison-Britannian valtakuntien välillä.
1900-luvun jälkipuoliskolla käydyn sodan syynä oli Afganistanin vallankumous, joka aloitti sisällissodan. Neuvostoliitto, joka tuki pohjoiselle naapurilleen lojaalia nykyistä hallitusta, auttoi avoimesti Mujahideenin tukahduttamisessa. Yksi syy rajoitetun määrän Neuvostoliiton joukkojen lähettämiseen Afganistaniin on eteläisten rajojen suojaaminen. Konfliktin toisella puolella sijaitseva Mujahideen sai kaikenlaista taloudellista ja sotilaallista tukea konservatiivisilta islamilaisilta valtioilta ja Naton jäseniltä länsimaista.
Alun perin tuntui lyhytaikaiselta, konflikti kesti lähes kymmenen vuotta, ja sen seurauksena oli paljon uhreja. Toistaiseksi niiden tarkkaa lukumäärää ei ollut mahdollista laskea, mutta useimmat lähteet ovat yhtä mieltä siitä, että heitä oli noin miljoona.
8
Vietnamin sota (1955-1975)
Myös Vietnamin sota on mennyt paikallisen konfliktin ulkopuolelle. Alkaen Etelä-Kiinan vallankumouksena, se kärjistyi täysimittaiseksi vihollisuudeksi, joka koski Laosin ja Kambodzan alueita ja meni sitten historiaan toisena Indokiinan sojana. Tässä tapauksessa Yhdysvaltain armeijasta tuli avoin osallistuja Etelä-Vietnamin vihollisuuksiin, kun taas Neuvostoliitto ja Kiinan kansantasavalta tarjosivat salaista tukea maan pohjoisimmille alueille. Pohjimmiltaan puhuttaessa se oli sama vastakkainasettelu länsimaiden ja kommunististen valtioiden välillä. Sodan uhrit olivat yli miljoona siviiliä ja useita tuhansia sotilaita. On mielenkiintoista, että sekä Afganistanin että Vietnamin sodassa avoimesti konfliktiin joutuneet maat (vastaavasti Neuvostoliitto ja Yhdysvallat) kärsivät todellisen tappion.
7
Kolmenkymmenen vuoden sota (1618-1648)
Tämä sota on yksi verisimmistä samoin kuin viimeinen uskonnollinen sota, joka koski melkein koko Euroopan aluetta. Kuten nimestä voi päätellä, sota kesti yli kolmekymmentä vuotta ja surmasi valtavan määrän ihmisiä. Sota johtui katolisten ja protestanttien välisestä uskonnollisesta konfliktista, joka kehittyi taisteluksi alueellisesta ja poliittisesta vaikutusvallasta (periaatteessa tämä loppuu lähes kaikki sodit, jotka ovat ”kietoutuneet” hyviin uskonnollisiin tarkoituksiin). Monista monarkioista ja klaaneista tuli osallistujia kolmenkymmenen vuoden sotaan, länsimaisesta Portugalista Venäjän imperiumiin ja Ottomanin valtakuntaan idässä. Vuoden 1948 Westfalenin maailma merkitsi paitsi sodan loppua myös mahdolliseksi lukea kuolleita, joiden kokonaismäärä on yli 5 miljoonaa ihmistä. Koska tärkeimmät vihollisuudet tapahtuivat nykyaikaisen Saksan alueella, sen asukkaat kärsivät suurimmat tappiot. Sota surmasi kokonaisia alueita, köyhdytetyissä kaupungeissa ja kylissä ihmiset nälkäisivät ja jatkoivat kuolemaansa sodan päätyttyä. Historialaisten mukaan Saksan väestön palauttaminen kesti yli 100 vuotta.
6
Napoleonin sodat (1799-1815)
Napoleonin sotia kutsutaan yleensä sotasarjaksi, johon osallistuu sotilasjohtajan ja myöhemmin keisari Napoleon I armeija. Ranskaan valtaan tultuaan hän löysi maan kadehdittavaan asemaan, jonka aiheutti eristyneisyys muista Euroopan maista. Näiden valtioiden hallituksessa ja armeijassa hallinneet vanhat säätiöt antoivat Napoleonille kuitenkin mahdollisuuden kaapata melkein kaikki Euroopan alueet lyhyessä ajassa tekemällä suunnitelmia (kuten sitä nykyään yleisesti kutsutaan "Napoleoniksi") tunkeutua itään.
Sodan edellytyksenä pidetään suurta ranskalaista vallankumousta, joka kesti vuosikymmenen ja päättyi Napoleonin vallan nousuun. Valtava armeija ja armeijan johtajan kyvyt antoivat Bonapartelle saavuttaa täydellisen ylivallan Euroopassa, mutta ei pelastanut häntä romahdukselta Venäjän hyökkäyksen aikana, jota kutsumme isänmaalliseksi. Sotien tuloksena syntyi Napoleonin ja hänen maanpakolaisten täydellinen tappio sekä kuninkaallinen Bourbon-dynastia, joka palasi jälleen Ranskan valtaistuimelle ja Wienin kongressille. Ja mikä tärkeintä, yhden ihmisen liiallinen ruokahalu ja jano maksavat yli 6,5 miljoonan ihmisen hengen.
5
Sisällissota Venäjällä (1917-1922)
Yksinkertaisesti sanottuna Venäjän sisällissota on sotilaallinen konflikti Puna-armeijan ja tsaarihallinnon kannattajien välillä. Itse asiassa kaikki on paljon monimutkaisempaa. Sodan ennakkoedellytys oli vuosien 1905-1907 vallankumous, valtion kasvavia levottomuuksia pahensivat vain ensimmäisen maailmansodan epäonnistumiset.
Yleisesti ottaen vuoden 1917 vallankumouksen ja sitä seuranneen sisällissodan syynä oli keisari Nikolai II: n epäpätevä hallinto sekä vanhentunut monarkinen hallintojärjestelmä. Nälkä ja tuho maassa tulivat hedelmälliseksi maaperäksi vallankumouksen siementen kasvattamiseksi. Viiden vuoden sisällissodassa käytiin useita valtamuotoaan asettaneita puolueita, Venäjän valtakunnasta erottelua taistelevia separatisteja ja muita geopoliittisia etujaan puolustaneita valtioita. Sodan seurauksena oli kommunistisen hallinnon tullessa valtaan, joka perustettiin melkein koko entisen imperiumin alueelle. Suhteellisen lyhyessä 5 vuoden aikana noin 7 miljoonaa ihmistä kuoli.
4
Japanin valtakunnan valloitukset (1894-1945)
Japanin valtakunnan synty syntyi Meiji-palautuksen jälkeen, joka merkitsi vallan siirtoa shogunaatista keisarille, mikä antoi Japanille mahdollisuuden tehdä taloudellinen ja poliittinen läpimurto, jolloin hänestä tuli yksi johtavista maailmanvalloista. Vaikka Meiji-nimen ottanut keisari Mutsuhito tuli valtaan vuonna 1968, hän pitää Japania poliittisesti korrektina imperiumina vuodesta 1971, jolloin hallitsija päätti tarttua naapurimaiden alueisiin. Imperiumin romahdus tapahtui vuodesta 1947, jolloin Japanin perustuslaki hyväksyttiin. Japanin valtakunta kärsi olemassaolonsa aikana verisiä sotia, monissa itäisen pallonpuoliskon maissa. Hänen ulkopolitiikansa tulokset aiheuttivat yli 20 miljoonan ihmisen kuoleman. Ainoastaan ydinaseiden käyttö Yhdysvalloissa vuonna 1945 samoin kuin Neuvostoliiton armeijan puuttuminen, joka lopulta määräsi Japanin tappion, saattoi “rauhoittaa” nousevan auringon maata. Mielenkiintoinen tosiasia, toisen maailmansodan tulosten mukaan Kiinan väestö, jota Japani hyökkäsi, kärsi eniten.
Suosittelemme lukemaan: TOP 10 suurta sotilaallista voittoa yli vihollisjoukkojen.
3
Ensimmäinen maailmansota (1914-1918)
Ensimmäinen maailmansota oli seurausta johtavista Euroopan valtioista, jotka pyrkivät saavuttamaan suurimman vaikutusvallan. Virallisen muodollisen syyn vihamielisyyden alkamiseen oli itävaltalaisen arkkipiispa Franz Ferdinandin onnistunut murha, mutta sodan edellytykset toteutettiin kauan ennen sen alkamista. Se määritettiin monin tavoin Saksan imperiumin aggressiivisella ulkopolitiikalla, joka pyrkii kehittämään siirtomaavaltaansa. Aikaisemmin tätä konfliktia kutsuttiin suureksi tai maailmansodaksi (ihmiset eivät vielä tienneet, että he joutuvat pian vielä suurempaan tragediaan). Kaksi vastakkaista leiriä osallistui sotaan: yhdellä puolella Entente ja toisella neljäs liitto. Taistelut järjestettiin Euroopassa, Vähä-Aasiassa ja Afrikan mantereella. Seurauksena oli useiden valtakuntien romahtaminen ja vaikutuspiirien uudelleenjako, joka laillisesti vahvistettiin Versaillesin sopimuksella. Kuten myöhemmät tapahtumat osoittavat, tästä sopimuksesta tulee toisen maailmansodan lähtökohta ja pääasiallinen syy. Yli 4 vuoden ensimmäisen maailmansodan taisteluissa kuoli noin 55 miljoonaa ihmistä.
2
Mongolien valloitukset (1206-1368)
Mongolien valloitukset, jotka alkoivat 1300-luvun alkuvuosina, kestivät yli 150 vuotta ja päättyivät vasta vuonna 1368 Mongolien valtakunnan romahtamisen jälkeen. Lauma valtasi nopeasti alueet alistaen tapetut kansakunnat heidän tahdolleen. Kuukauden aikana Mongolien valtakunta laajeni Kaukoidästä Keski-Eurooppaan. Laumojen hyökkäykset tulivat historiaamme, kuten mongoli-tatari-ikä. Tšingis-khaanin sotilaat ja myöhemmät Mongolian hallitsijat erottuivat julmuudesta ja verenhimoisuudesta, josta tuli todellinen vitsaus Länsi-Euroopan asukkaille, jotka pelkäsivät hyökkäystä idästä. Uskotaan, että yli 60 miljoonaa ihmistä tapettiin Mongol-Tatar-ratsioiden aikana, mikä tekee heidän terroristaan verisimmän 1900-luvun 40-luvulle saakka.
1
Toinen maailmansota (1939-1945)
Ei ole mitään syytä kertoa toisen maailmansodan yksityiskohtia, jotka epäilemättä jäävät historiaan ihmiskunnan kauheimpana tragediana. Sen tärkeimmät syyt eivät olleet pelkästään kohtuuttomia tavoitteita yhdessä Adolf Hitlerin maniakallisen valtajaon kanssa, vaan myös Saksan ahdinkoa, jossa se asetettiin Versaillesin sopimuksen ehtoihin ensimmäisen maailmansodan perusteella. On huomionarvoista, että vain 11 maata silloisista 73 valtiosta ei osallistunut tähän rikokseen maailmanlaajuisesti. Kauheat tapahtumat, kuten holokaustti ja ydinaseiden käyttö sotilaallisiin tarkoituksiin, kävivät käsi kädessä toisen maailmansodan kanssa. Kuuden vuoden taisteluissa leimasi noin 70 miljoonan ihmisen kuolema.
Johtopäätös
Vaikka kaikkia edellä mainittuja sotia käytiin eri historiakausina ja eri alueilla, häviäjä oli aina ihmisiä, jotka kuolivat viattomasti hallitsijoidensa toiveiden vuoksi. Jokaisella vuosisadalla ihmiskunta kehittää yhä uusia tapoja satuttaa toista parantamalla aseitaan. Haluaisin lopettaa artikkelin Albert Einsteinin lauseella, joka vastasi kysymykseen mahdollisista aseista kolmannessa maailmansodassa. Tiedemies sanoi, että hän ei tiedä mitä aseita käytetään, mutta jos tämä sota tapahtuu, seuraavat taistelut käydään vain klubeilla ja kivillä.