Tähän kysymykseen vastaaminen on tarpeen selventää historiallisia ja maantieteellisiä termejä. Itse asiassa mistä ajalta Venäjän historia alkaa. Vuonna 1280, Aleksanteri Nevskin pojasta, Danielista tuli Moskovan ruhtinas. Hänen jälkeläisensä laajensivat huomattavasti ruhtinaskunnan rajoja, ja Moskovan osavaltio esiintyy eurooppalaisissa asiakirjoissa. Olen samaa mieltä, tämä ei ole Venäjä.
Vuonna 1325 Metropolitanin asuinpaikka siirrettiin Vladimirista Moskovaan. Seuraavan askeleen valtion vahvistamisessa teki Ivan III. Hän alkoi kutsua itseään "Kaiken Venäjän tsaariksi", otti käyttöön valtion tunnuksen. Se ei ollut vielä Venäjä. Venäjän ja Euroopan valtioiden väliset sotilaalliset vastakkainasettelut alkoivat Ivan IV: n hallitsemishetkellä, jota kutsuttiin myöhemmin nimellä "Kamala".
Sisällytäkäämme katsaukseen myös Neuvostoliiton aika, jolloin Venäjää ja muita nyt itsenäisiä maita kutsuttiin ylpeänä Neuvostoliittoksi.
Minkä Euroopan maiden kanssa Venäjä taisteli:
1
Puola
Lukuisten Venäjän aikojen sotien jälkeen ensimmäinen vakava törmäys Puolaan tapahtui Liivinin sodan aikana 1557-1582. Vuonna 1569 Puolan maat sulautuivat Liettuan suurherttuakunnan kanssa yhteiseen osavaltioon. Juuri vastakkainasettelusta puheen 1577-1582 kanssa tuli sodan viimeinen vaihe.
Puola lisäksi Venäjä taisteli tässä sodassa Liettuan, Liivin, Ruotsin ja Tanskan kuningaskuntien kanssa.
Venäjän ja Puolan välinen vastakkainasettelu jatkui ajoittain, kunnes Puola jakautui Katariina II: n alaisuuteen. 1900-luvulla tapahtui Neuvostoliiton ja Puolan sota vuosina 1919–1921 sekä Ukrainan ja Valkovenäjän länsialueiden anneksio syyskuun 1939 sotilaskampanjan aikana. Kaikkiaan historioitsijat laskivat 10 sotaa vuoteen 1939 saakka.
2
Ruotsi
Zederstrom, Gustav Olaf [julkinen]
1500-luvun puolivälistä 1800-luvun alkuun Venäjä ja Ruotsi taistelivat kymmenen kertaa.
Pietarin I johdolla tapahtui radikaali muutos Venäjän ja Ruotsin sotilaallisessa vastakkainasettelussa. Pohjan sodan voitto vahvisti Venäjän valtakunnan asemaa pohjoisessa, ja Ruotsi menetti kansainvälisen auktoriteettinsa.
Muuten, sivustollamme thebiggest.ru on informatiivista materiaalia historian TOP 12 suurimmista imperiumeista.
3
Turkki
Otto Grashof (1812–1876) [julkinen alue]
241 vuoden ajan Venäjä ja Turkki taistelivat 12 kertaa. Osoittautuu, että Venäjän ja Turkin sotien välillä kului keskimäärin 19 vuotta.
4
Saksa
Viktor Mazurovsky (* 1859; † nach 1923) [julkinen alue]
Esivanhempamme taistelivat tällä eurooppalaisella voimalla 3 kertaa. Kahdesti joukot lähentyivät maailmansotia.
5
Ranska
Vernet-Battle_of_Hanau.jpg: Horace Vernet-johdannaisteos: Alexandru.demian [Public domain]
Ranskan kanssa käytyjen sotien verinen historia alkoi Napoleonin sodan aikana. Ensimmäinen sota 1805-1807. Sitten Venäjän ja Ranskan joukot lähentyivät 1812 isänmaallisen sodan ja Krimin sodan taisteluissa.
6
Englanti
Abraham Storck: 'Kuninkaallinen prinssi' ja muut alukset neljän päivän taistelussa 1.-4. Kesäkuuta 1666 [julkinen alue]
Merivoimien taistelut sotilaallisten kampanjoiden aikana Euroopassa 1805-1807. Englannista tuli Ranskan liittolainen Krimin sodassa.
7
Suomi
Suomalaiset joukot osallistuivat Neuvostoliiton vastaiseen interventioon. Vuonna 1939 Neuvostoliitto julisti sodan Suomeen, joka päättyi 1940. Vuonna 1941 yksittäiset suomalaiset yksiköt hyökkäsivät Neuvostoliittoon.
8
Ensimmäinen maailmansota
Ensimmäisessä maailmansodassa Venäjän tärkeimmät vastustajat olivat Saksa ja Itävalta-Unkari. Lisäksi Turkki ja Bulgaria taistelivat Venäjää vastaan.
9
Vuosien 1918-1922 interventio
Amerikkalaiset sotilaat Vladivostokissa (1918)
Kaikkiaan 14 maailman valtiota osallistui interventioon Neuvostoliiton Venäjää vastaan. Huomaamme heidän joukossaan eurooppalaiset voimat. Ison-Britannian valtakunnan, Ranskan, Kreikan, Italian, Bulgarian, Romanian ja Puolan joukot tunkeutuivat Venäjän ja tasavaltojen rajoihin.
10
Toinen maailmansota
Kuva: Combat. Valokuvaaja: Max Alpert
Saksan lisäksi liittolaiset hyökkäsivät Neuvostoliittoon: Italia, Romania, Slovakia, Unkari, Suomi, Kroatia.
Lähes kaikkien Euroopan maiden erilliset osastot taistelivat Wehrmachtissa. Tämä on aihe erilliseen artikkeliin thebiggest.ru, me nimeämme vain tärkeimmät maat.
- Espanja. Taisteluihin osallistui 250. vapaaehtoisosasto. Neuvostoliitossa sitä kutsuttiin siniseksi divisioonaksi. Espanjalainen laivue Salvador taisteli ilmataisteluissa.
- Albania. 1. Albanian divisioona. Sotilaallisissa lähteissä sitä kutsuttiin 21. SS-vuoristoosasto Skanderbergiksi.
- Norja. Norjalainen SS-komennon alainen hiihtopataljoona, norjalainen SS-legioona, 11. SS-vapaaehtoinen tankki-grenadieriosasto “Nordland”.
Yhteenveto
Yhteenvetona käy ilmi, että Venäjä ei taistellut Euroopassa vain Belgian, Sveitsin, Portugalin ja Alankomaiden kanssa. Toisen maailmansodan jälkeen muodostuneet maat, jotka muodostuivat myös vuosien 1989-1991 vallankumouksien aattona, eivät taistelleet Venäjää vastaan.
Toivomme, että verkkolehdessämme thebiggest.ru paljastettiin aihe siitä, mitä Euroopan maita Venäjä taisteli. Toivomme, että tämä luettelo pysyy aina samana.
Artikkelin kirjoittaja: Valeri Skiba