Suomi suhtautuu Albert Einsteinin viisaisiin sanoihin vakavasti: “Mies, joka ei koskaan tehnyt virhettä, ei koskaan yrittänyt mitään uutta". Maa julisti 13. lokakuuta kansallisen epäonnistumispäivän merkitsemisen elämän epäonnistumisesta luonnollisena tieksi menestykseen.
Ennen kuin lähdet minnekään, on aina hyödyllistä saada taustatietoja maasta. Tämä viesti sisältää 10 mielenkiintoista faktaa Suomesta kertoa sinulle enemmän sen kulttuurista ja historiasta.
10. Maan ensimmäiset siirtokunnat ilmestyivät vuonna 8500 eKr. uh
Arkeologisten todisteiden mukaan alue, johon se nyt kuuluu Suomi asuttiin ensimmäistä kertaa noin 8500 eaa. kivikaudellakun viimeisen jääkauden jäälehti laski.
Varhaisimmat ihmiset olivat luultavasti metsästäjiä keräilijöitä, jotka asuivat pääasiassa sen vuoksi, mitä tundra ja meri tarjosivat. Keramiikka on ollut tiedossa noin vuodesta 5300 eKr.
Oletetaan ja pidetään todennäköisenä, että suomalais-ugrilaisten kielten puhujat saapuivat tälle alueelle kivikaudella ja olivat ehkä jopa ensimmäisten mesoliittisten asukkaiden joukossa.
9. Jakaa kolmeen pääasialliseen maantieteelliseen alueeseen
Suomi voidaan jakaa kolmeen alueeseen: saaristot ja rannikkoalueet, hieman korkeampi järven ylätasanko sekä pohjoiseen ja koilliseen sijaitsevat ylängöt.
Suomi on Itämeren, Perämeren ja Suomenlahden sekä Ruotsin, Norjan ja Venäjän rajalla, ja se on Euroopan unionin pohjoisin maa.
Suurin osa väestöstä ja maatalouden resursseista on keskittynyt etelään. Pohjois- ja Itä-Suomi ovat harvaan asuttuja ja niillä on laajat villieläinalueet. Taigan metsä on hallitseva kasvillisuus.
8. Suomalaiset isät viettävät enemmän aikaa lastensa kanssa kuin äidit
Suomi on kehittyneen maailman ainoa maa, jossa ala-asteen lasten isät viettävät enemmän aikaa lastensa kanssa kuin äidit.
Sukupuolten tasa-arvon harjoittamista käsittelevä OECD: n raportti osoittaa, että suomalaiset naiset välittävät enemmän pienistä lapsista, mutta tilanne muuttuu, kun he saavuttavat koulun.
Edellisessä OECD: n raportissa työn ja henkilökohtaisen elämän tasapainosta todettiin, että monet suomalaiset äidit käyttävät vanhempainlomaa kotona pysyäkseen, kun lapset ovat hyvin nuoria, mutta palaavat työhön täysipäiväisesti vanhempina.
Myös suomalaisilla isillä on tapana työskennellä kokopäiväisesti, mutta heillä on aktiivinen rooli lasten hoidossa tuntien jälkeen.
7. 40 kansallispuistoa
Suomen kansallispuistot ovat suojattuja alueita, joilla on ainutlaatuisia luonnonominaisuuksia. Vaikka ne ovatkin koskematon luonteen keidas, ne tarjoavat monia mahdollisuuksia rentoutumiseen.
Suomessa on 40 kansallispuistoa. Ne ovat hajallaan koko maan saaristossa, järvissä, metsissä, turvesoissa ja raivauksissa, ja ne osoittavat alueen erilaisia luonnon piirteitä, kuten koskia, riftilaaksoja ja karanneita.
Maisemien nauttimisen ja eläinten ja kasvien tarkkailun lisäksi puistot tarjoavat ihanteellisia mahdollisuuksia virkistykseen, kuten patikointiin, kiipeilyyn, lumikenkäilyyn ja muuhun ulkoiluun.
6. Joutsenjoutsen - maan symboli
Houkuttelevat joutsenet ovat erittäin rakastuneita Euroopassa. Joutsenjoutsen on Suomen kansallinen lintu ja se on kuvattu yhden euron kolikolla.
5. Kuuluu moniin maihin, joissa ekologia on parempi
Suomi tarjoaa monia hyviä esimerkkejä ympäristönsuojelusta.. Laaja ja yksityiskohtainen ympäristötieto ja korkea teknologinen huippuosaaminen muodostavat perustan Suomen tehokkaalle ympäristöpolitiikalle.
Yhtenä maailman rikkaimmista teollisuusmaista Suomi voi varata myös elintärkeitä ympäristöinvestointeja. Suomen matala asukastiheys ja suhteellisen koskematon luonnollinen ympäristö edistävät myös luonnon suojelemista.
Menestyvän ympäristöpolitiikan hedelmät näkyvät selvästi koko maassa. Monet pilaantuneet järvet ja joet on puhdistettu. Ilmanlaatu on parantunut merkittävästi teollisuusalueilla. Biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi on perustettu laaja suojelualueiden verkosto.
Metsät - Suomen arvokkaimmat luonnonvarat - hoidetaan herkemmin kuin aikaisemmin, ja vuotuinen kokonaiskasvu ylittää selvästi korjatun puun kokonaismäärän.
4. Asukkaat ovat melkein ei-uskonnollisia
Tilastokeskuksen mukaan joka neljäs suomalainen ei kuulu mihinkään rekisteröityyn uskonnolliseen yhteisöön.
Kolmekymmentä prosenttia miehistä ei liity mihinkään uskontoon, verrattuna naisten 23 prosenttiin. Suurin ryhmä ei-uskonnollisia ihmisiä on ikä 30-39 vuotta, joista 40 prosenttia ei kuulu rekisteröityyn uskontoon. Vuonna 2000 vain 15 prosenttia tästä ikäryhmästä ei harjoittanut uskonnollista kuuluvuutta.
3. Talvimatkailua kehitetään
Tammi- ja helmikuussa sataa melkein aina lunta Pohjois- ja Itä-Suomessa. Vaikka Helsingissä on vähän lunta, Lapin laskettelurinteillä se on usein jopa metriä tai enemmän.
Lumikausi Pohjois-Suomessa alkaa marraskuussa ja kestää ainakin toukokuuhun. Etelä- ja Keski-Suomen sisäalueilla ensimmäinen lumi satoi joulukuun alussa ja sulaa maaliskuun lopussa ja huhtikuussa.
Yllä oleva tanssi aurora borealis on niin voimakas ja ainutlaatuinen luonnonilmiö, joka muuttaa elämää maapallolla. Suomea pidetään yhtenä parhaimmista paikoista löytää se.
Lapin pitkien maaliskuun ja huhtikuun päivien aikana voit hiihtää tai kelkata 12-16 tuntia kirkkaan auringon alla. Lapin paras hiihtokausi alkaa helmikuussa ja kestää toukokuuhun..
Jos etsit jotain eksoottisempaa, kokeile hiihtämistä maagisen kuuvalon alla Kaamosin pimeimmillä päivillä joulukuussa ja tammikuussa.
2. Ensimmäinen maa maailmassa, joka esitteli potilaan oikeuksien käsitteen
Suomen perustuslain mukaan valtion elinten on taattava kansalaisvapauksien ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Potilaan tilaa ja oikeuksia koskevassa laissa esitetään nämä perustuslailliset terveysoikeudet yksityiskohtaisemmin.
Jokaisella pysyvästi Suomessa asuvalla henkilöllä on oikeus saada lääketieteellistä hoitoaan, jota hänen sairautensa tarvitsee. Hoito suoritetaan terveydenhuollon käytettävissä olevien resurssien mukaisesti.
Potilaalla on oikeus odottaa korkealaatuista terveydenhuoltoa. Potilasta on kohdeltava siten, että hänen uskomuksiaan ja luottamuksellisuuttaan kunnioitetaan ja hänen arvokkuuttaan ei rangaista.
Potilaan äidinkieli, kulttuuri ja yksilölliset tarpeet tulisi ottaa huomioon mahdollisuuksien mukaan hoidon aikana.
1. Yksi kolmesta maasta, jotka saivat nimityksen “Design Capital”
Suomi on yksi kolmesta maasta, joille on myönnetty maailman muotoilupääoman nimi. Vuonna 2012 Helsinki nimettiin muotoilun maailmanpääkaupungiksi.
Joidenkin asiakirjojen mukaan Suomella on myös eräitä muotoilun suurimmista nimistä, mukaan lukien Marimekko, Fiskars, Aarikka, Arabia, Nokia, Alvar Aalto, Iittala, Kalevala, Jopo ja Artek. Jopa Guggenheim-säätiö haluaa perustaa museon Helsinkiin